Timo Soinin retoriset keinot – läheistäminen, Juutisen Erkki ja Tuntemattoman Hietanen

”Minä en kaipaa syyllistä vaan työtä ja talouskasvua”, totesi Timo Soini 13.9 Ylen uutisissa. Tällöin Timo Soini viittasi Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen ja sotilas Hietaseen (”En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi” Hietanen tuntemattomassa sotilaassa.) 

Timo soiniMillainen puhuja on Timo Soini? Miksi hänen bloginsa – ”plokinsa”- on Suomen
suosituimpien poliitikkoblogien joukossa? Millaisia kielen vaikutuskeinoja Soini käyttää? Miksi hän siteeraa julkisesti Tuntematonta Sotilasta ja Hietasta juuri nyt?

Kohdentaminen, läheistäminen ja Juutisen Erkki

Soini on pitänyt blogiaan vuodesta 2007. Oppositiopuolueen puheenjohtajasta on tänä aikana tullut hallituspuolueen ulkoministeri. Osa Soinin kielen vaikutuskeinoista ja hänen käyttämistään ilmaisuista ovat pysyneet tänä aikana samana ja hän on käyttänyt niitä kaikilla areenoilla. Ennen vaaleja blogi perustuu paljolti hänen tarinaansa – Soini kertoo blogissaan elämäntarinaansa, johon liittyy eräänlainen kasvutarina. Se on samantyyppinen kuin mollivoittoinen suomalainen iskelmä – ensin kaikki oli mennyt, jäljellä ei ollut mitään. Samalla hän puhuttelee lukijaansa ja käyttää monia kohdentamisen ja läheistämisen keinoja. Esimerkiksi Sonkajärvellä ”Juutisen Erkki” ja hänen kouransa antaa jykevän kouran puristuksen.

Saan kentästä voimaa, oikein odotan Juutisen Erkin jykevän kouran puristusta Sonkajärvellä. Hän on yksi niistä miehistä, joka auttoi minua jaksamaan 1990-luvun puolivälissä, kun kaikki oli mennyt. Tulimme uudestaan. Kestimme vaikeat ajat, kestämme hyvätkin. (28.9. 2008)  Me-pronominia käytetään yhteisesti ja taajaan. Me on joukko, joka ikään kuin tulee uudestaan. ”Kestimme vaikeat ajat, kestämme hyvätkin”.

Adjektiivit, toisto, lama – kielen keinoja

Soinin kielessä miehiin liitetään sellaiset adjektiivit kuin ”turski”, ”barski”, ”jykevä”. Naisia tytötellään usein.

Itseensä hän liittää sellaiset sanat kuin ”rosoinen” ja ”raju”.  Myös miljöö on hienostelematon. Ennen vaaleja ihmisiä tavataan mm. toreilla ja Mäntsälän Shellillä. Retorisena tehokeinona hän käyttää usein toistoa.

”Lama on kirosana, jota ei saa sanoa. Sanon kuitenkin, lama. Se ei ole pelkkä taloudellinen käsite, joka kertoo, että tuotanto putoaa ja työttömyys kasvaa. Lama voi olla myös korvien välissä. Siellä se on vaarallisimmillaan.” (2008)

Toistoa ovat käyttäneet usein myös suuret puhujat. Esimerkiksi Martin Luther King

Hallitusneuvotteluihin ja hallitusvastuuseen viitaten Soini kirjoittaa blogissaan käyttäen urheilu ja nyrkkeilysymboliikkaa. Hän ei enää uhoa, kuten ennen vaaleja:

”Jos syyllistä halutaan etsiä, minä se olen, puolueen puheenjohtaja. Älä selitä, älä valita. Elämä jatkuu entistä arpisempana. Ei maailmani tähän kaadu, vaikka lukua otankin. Kehään takaisin. Kohti uusia voittoja ja pettymyksiä.” (13.8. 2015)

Hietanen , hallitusneuvottelut ja kansallinen kuvasto

Miksi Soini siteerasi hallitusneuvotteluissa 13.9 2015 toistumiseen juuri Urho Hietasta? Suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa kirjailijoita ei juuri enää siteerata.  Timo Soini on siteerannut myös Arto Paasilinnaa (”Olen Onnellinen mies”), Raamattua, popkulttuuria ja turkulaista lauluduoa Mattia Teppoa.  Ilmiö on globaali, esimerkiksi Ranskan presidentti Sarkozya kritisoitiin siitä että Moliéren sijaan hän siteerasi englanninkielisiä pop-lauluja.

Tuntemattomassa turkulaisittain puhuva Urho Hietanen on optimistinen ja maanläheinen varsinaissuomalainen aliupseeri, joka suhtautuu elämään ja muihin ihmisiin, jopa vihollisiin, hyväntahtoisen myhäilevästi. Hän on rempsakka, mutta ei hävytön. Rohkea soturi, joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun miinalla. Hietanen haavoittui kesän 1944 taisteluissa vakavasti. Alun perin Hietanen oli alikersantti, mutta hänet ylennettiin kersantiksi, kun hän onnistui räjäyttämään panssarivaunun miinalla. Hietanen on armoton supliikkimies ja hupiveikko, mutta hän kasvaa romaanin edetessä.

Työläistaustaista Väinö Linnaa voidaan pitää kansallissovun kirjailijana. Tuntemattoman miehet olivat vapautettu Runebergin ahtaista vaatteista, mutta silti he olivat isänmaallisia. Väinö Linna myös arvosteli Neuvostoliittoa. Soinin esikuva Vennamo siteerasi ennen kaikkea Aleksis Kiveä. Linna taas purkautuu runebergiläis-topeliaanisesta maailmankuvasta. Useat populistijohtajat (Vennamo, Le Pen) pohjasivat maineensa sodan urotekoihin, Jean-Marie Le Pen Algeriassa ja Vennamo mm. talvisodassa ja sotien jälkeisen Karjalan asuttajana. Lähes kaikki käyttävät sodan retoriikkaa.”Minä en kaipaa syyllistä vaan työtä ja talouskasvua”, tuo esiin paitsi sodan retoriikan myös tarinan nationalisesta diskurssista ja Tuntemattoman hupiveikon, joka kasvoi vastuun edetessä.

Toisaalla vuoden 2012 vaaleissa Soini siteerasi Paasilinnan Onnellisen miehen siltainsinööri Jaatista, joka lopulta voitti sodat ja taistelut. Postmodernin kirjan sankari oli mies, joka päästi röhönaurun, eikä kevytlevitteitä kumarrellut.

Kirjoittaja VTM, FM Laura Parkkinen on jatko-opiskelija ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Pienenä Laura halusi karjakoksi, mutta nyt Laura tekee väitöskirjaa populismista kommunikaationa. Laura on erityisesti kiinnostunut poliittisesta retoriikasta, Ranskan nykypolitiikasta, Marine Le Penistä, nationalismista, ranskalaisesta politiikan tutkimuksesta, Chavezista ja äärioikeiston naisista.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s