Vilka ni tror att ni är?- Poleemista populismia

MaahaIsabella_Löwengrip_på_filmpremiärnmuuttokeskustelusta on helppo poimia asiat, jotka sopivat omaan maailmankuvaan, uskomuksiin, kuohuttavat tai askarruttavat.Isabella Löwengrip on ruotsalainen bloggaaja Blondinbella, joka on onnistunut tuotteistamaan itsensä ja luomaan ympärilleen yritysimperiumin.

Kuulin hänestä ensimmäisiä kertoja kun sijaistin opettajana ja yritin hahmottaa vihapuhetta. Oli iltapäivätunti ja luokassa oli laiskahko tunnelma. Oppilaat leikkivät kännyköillä ja eturivin tytöt näpräsivät pitkiä hiuksia. ”Millaisia ajatuksia vihapuheesta heräsi? Keksittekö esimerkkejä?” ”Noh, ruotsalaisia muotibloggaajia kiusataan”, totesi eräs. ”Niinkun Blondinbellaa.” Seuraavalla välitunnilla googletin Blondinbellan. Hän on herättänyt keskustelua taajaan ja hänen kaupallisuuttaan on kritisoinut mm.ruotsalainen poliitikko Maria Wetterstrand.

Isabella Löwengrip bloggasi lauantaina Tornion tapahtumista. Torniossa  satoja ihmisiä kerääntyi rajalle laulamaan Maamme-laulua ja vastustamaan maahanmuuttoa, tai pikemminkin näiden rekisteröintiä. Ihmisillä oli kylttejä, joissa luki ”Isis go home” ja ”Turvallinen Suomi”. Syntyi kuvallinen tarina niistä toisista, ”suomalaisista”, jotka vastustavat maahanmuuttoa.

”Jag har klump i magen, när jag tänker på detta”. ”Vilka ni tror att ni är?” (Viittaus Bo Kasperin lauluun Vilka vi tror att vi är?) ”Ni som vaknade ur varm säng? Borde alla hjälpa till?” Tunteellinen bloggaus loppuu vetoamiseen: ”Annars är vi inte värda att kalla oss för människor, då är vi barbarer.” Eli kärjistäen bloggaus käsitteli ihmisyyttä, auttamista ja sitten lopulta vetosi siihen, etteivät ne jotka jaa Blondinbellan ajatusmaailmaa, ole ihmisiä vaan barbaareja. ”Våra landsgränser är något vi hittat på. Vi delar vårt jordklot. Du som invånare har inte rätt att neka någon att komma in till det du kallar ditt land. Du har inte ens rätt att tänka tanken att det är jobbigt.”.

 Ritva, puukko ja perkele

Blondibellan blogi on yleissävyltään viihdyttävä ja makea, vähän kuin Maraboun suklaa tai Cloettan irtokarkit. Lukijoita puhutellaan ”snälla ni”., kerrotaan kuivashampoosta ja perhe-elämästä. Lyhyissä bloggauksissa vilahtelee tjejmiddagar, perhelämää, godispåser, vaaleita kaakeleita, merkkiveskoja, samppanjaa, vauvan pukluja ja päivän asuja. Kommenteissa vilahtelevat ”Fin du” ja ”Snygging!”. Nyt bloggaus on saanut valtavasti palautetta ja sävy on muuttunut. Keskustelussa ilmenee myös ”ni finnar” ”vi svenskar”. Blogi saa mainostuloja mm. klikkauksilla.

Asuin jonkun aikaa Pariisissa ruotsalaisen vuokraemännän luona. Originelli rouva harrasti taiteita ja hän osasi kaksi sanaa suomea. ”Puukko ja perkele”. Rouva kertoi minulle koulutoveristaan Ritvasta, jota kiusattiin ja joka pissasi housuihinsa. Ritva oli kuitenkin hyvä ompelemaan. ”Jag tror att det gick bra för henne ändå”, totesi rouva. Eläkeläisrouvan ikäpolvelle suomen kieli oli myös luokka. Rouva tuli mieleen, kun luin postausta ja sen kommentteja. Niissä käsiteltiin mm. Suomen sotia, historiaa, suomalaisuutta ja vanhusten tilaa. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1442713228776 

Borde vi alla hjälpa till?

Blondinbellan kirjoitus on hyvä esimerkki maahanmuuttokeskustelusta ja uutiskynnyksestä, myös ulkomailla. Media tarttuu räikeisiin yksityiskohtiin, jossa tilaa saavat vastustajat ja puolustajat. Perussuomalaisista Aftonbladet mainitsee Teuvo Hakkaraisen kommentit. ”Borde vi alla hjälpa till?”, Blondinbella kysyy. Kyllä, moni suomalainen kutoo turvapaikanhakijoille tällä hetkelläkin sukkia, vaatteita on lahjoitettu siten, että niistä on ylitarjontaa. Samalla faktat ja käsitteet unohtuvat. Maahanmuuttokeskustelua ei tällä hetkellä hallitse kukaan. Ei Ranskassa, Ruotsissa tai Suomessa. Ruotsissa Ruotsidemokraattien (SD) kannatus on tällä hetkellä 27.3%.

Maahanmuuttokeskustelusta on helppo poimia asiat, jotka sopivat omaan maailmankuvaan, uskomuksiin, jotka kuohuttavat tai askarruttavat, klikata näyttävimmät kuvat.  (http://www.fiia.fi/fi/blog/462/satu_terroristeista/Pienten lasten äiti Blondinbella kauhistelee pieniä lapsia, joita tulee 50 Ruotsiin päivittäin. Kommenttilaatikossa avataan maltillisemmin käsitteitä kuten Dublinin sopimus ja pakolainen. Suomalaiset muistuttavat, että Suomeen hakeutuvat nuoret miehet, keskiluokasta tai ylempää.

 Media, mainonta ja populismi

Se että Ruotsin vuoden 2015 yrittäjäksi valittu itsensä ja elämäntapansa brändännyt nuori nainen bloggaa yhteiskunnasta, turvapaikanhakijoista ja maahanmuutosta on tietysti hieno asia. Hän voi saada aikaan keräyksen, herättää keskustelua, aktivoida toimimaan. Toisaalta sävy toistelee joitakin Ruotsin populäärejä iltapäivälehtiä, niiden uutisointia, joka on tuomitsevaa.

Mutta  kun Löwengrip kysyy ”vilka ni tror att ni är” ja tekstin kärki osoittaa samalla suomalaisia miehiä pohjoisessa, Pajalassa ja Torniossa se lisää aitoja ”meidän” ja ”muiden” välillä. Myöhemmin iltapäivällä Blondinbella nousi uutisotsikoksi. Hän kertoi saamastaan vihapalautteesta, joka on erittäin tuomittavaa, ja peräsi oikeinlukutaidon puutetta.http://www.metro.se/nyheter/blondinbella-far-bilder-av-doda-kvinnor-efter-flyktingutspel/EVHoiu!ADwAF6QnoqpyY/.

Syntyi mm. keskustelu suomalaisista miehistä ja Blondinbella kertoi huolestuvansa äärioikeiston noususta. Mutta samalla kaupallinen mainonta voi lisätä eriarvoistumista ja pelkoa. Esimerkiksi vuonna 1970 Risto Alapuro kirjoitti että televisio (MTV:n tulo) lisäsi SMP:n kannatusta. Ihmiset huolestuivat mm. siitä, että heillä ei ollut varaa ostaa mainostettuja tavaroita.

Miten maahanmuutosta voisi keskustella, syyllistämättä, siten, että ne, ”toiset”, tässä tapauksessa Tornion rajalla seisovat suomalaiset eivät olisi ainoastaan ”toisia”?  Miksi moraalipuhe  (”sinulla ei ole edes oikeutta ajatella”) on helppo suunnata surullisen näköisille suomalaisille, jotka seisovat ”Isis go home” – kyltit käsissä? ”Du som invånare har inte rätt att neka någon att komma in till det du kallar ditt land. Du har inte ens rätt att tänka tanken att det är jobbigt.”.

Kirjoittaja VTM, FM Laura Parkkinen on jatko-opiskelija ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Pienenä Laura halusi karjakoksi, mutta nyt Laura tekee väitöskirjaa populismista kommunikaationa. Laura on erityisesti kiinnostunut poliittisesta retoriikasta, Ranskan nykypolitiikasta, Marine Le Penistä, nationalismista, ranskalaisesta politiikan tutkimuksesta, Chavezista ja äärioikeiston naisista.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s