Michelle, Dilma, Christina ja Tarja – feminiininen ethos ja populismi

”Michelle sinuttelee tässä televisiokeskustelussa toimittajaa ja toisinpäin. Tu-toy-er”, sanoo chileläinen tohtori painokkaasti ja näyttää powerpointilta avainsanoja. Hän on tehnyt väitöskirjansa televisio-debateista ja niiden kielestä. Michelle on Michelle Bachelet, Chilen presidentti.

Adalin (Association discourse d´Amerique Latine) järjestämä seminaari ” Être Leader en Amerique(s) et en Europe ” Pariisissa CNRS:ssa 2014 oli kiinnostava luotaus johtajuuteen ja esimerkiksi siihen, mitä populismi el populismo, merkitsee Latinalaisessa Amerikassa.

Seminaarissa käsiteltiin johtajuutta persoonalisaation keinoin. Tämä tuli esille substantiiveissä:  berlusconismi », « chavismi » tai « lulisme » tai « Merkozy », « Merkollande” (Merkel + Hollande), joita viljellään erityisesti Ranskassa tiheään. Gaullismi, sarkosmi sekä poujadismi ilmentävät tietynlaista johtajuutta ja ajoittuvat Ranskan historiaan. Esimerkiksi sillä että Nicolas Sarkozy käytti sanaa ”kärsimys” usein puheessaan on seuraus, että häntä on nimitetty Ranskan kaikkein ”kärsivämmäksi presidentiksi”.

El populismo

Eurooppalaisessa tutkimuksessa populismi voidaan määritellä ideologiaksi, -ismiksi tai retoriseksi tyyliksi. Latinalaisessa Amerikassa ja sen historiassa populismi, el populismo, merkitsee ennen kaikkea johtamistyyliä ja retoriikkaa. Latinalaisessa Amerikassa populismiin ei liity rasismi. Latinalaisessa Amerikassa tehdään hyvin paljon diskurssianalyyseja tai retorisia analyysejä johtajien, populistien puheista. Useiden tutkijoiden analyysit käsittelivät televisio-ohjelmia. Metodina on usein ranskalainen diskurssianalyysi.

Useimmat tutkijat olivat muuttaneet Eurooppaan, erityisesti Ranskaan, esimerkiksi Pinochetin Chilen sotilasjuntan aikana perheineen 1973- 1990. He olivat tekemässä tai tehneet tohtorintutkintonsa esimerkiksi Lulan puheista ja imagosta, käsitteestä ”El pueblo” ”kansa”, tai Hugo Chavezin televisioesiintymisistä omassa ohjelmassa ”Hola presidente!”. Ohjelmaan ”Hola Presidente!” sai soittaa ja esittää kysymyksiä. Chavez piti johtajuutta yllä myös sunnuntaikävelyillään, jossa hän paiskoi kansalaisten kättä ja totesi ”Ja mitäpä sinulle kuuluu, neekeri?”

“Dilma Rousseff and Hugo Chavez 2011” by Agência Brasil/ABr – Agência Brasil. Licensed under CC BY 3.0 br via Wikimedia Commons https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Dilma_Rousseff_and_Hugo_Chavez_2011.jpg#/media/File:Dilma_Rousseff_and_Hugo_Chavez_2011.jpg

Feminiininen eetos ja naispresidentit

Dilma Rousseff, Christine de Kirchner ja Michelle Bachelet ovat naispresidenttejä, joista puhutaan luontevasti etunimillä. Heidän tarinansa ovat nostaneet heidät ”rääsyistä rikkauksiin”, tosin siten, että ns. kurjuutta on alleviivattu. Chilen presidentti Michelle Bachelet on taloustieteen tohtori, joka oli Auguste Pinochetin hallituksen aikana vankina. Suomessa 19- 20.10 vieraileva Dilma Rousseff oli bulgarilaisimigrantin tytär, joka oli vuosia vankilassa.

Erään tohtoriopiskelijan tutkimuskysymys oli, miten feminiininen ethos näkyy heidän puheissaan? Tuottavatko he uutta johtajuutta? Onko oikein puhua naisista Rautarouvina Margaret Thatcherin tapaan? Millaisia adjektiiveja käytetään lehtikielessä Dilmasta puhuttaessa? (Vastauksena oli että sellaisia kuin kilpailuhenkinen, taisteleva, vahva, rautainen.)

Chileläisen tohtorin Pablo Segovia Lacosten mukaan Michelle Bacheletin käyttämä toimittajan sinuttelu oli ennenkuulumatonta konservatiivisessa Chilessä. ”Hän osoittaa sillä olevansa osa kansaa”, hän totesi. Ranskassa sinuttelun toi poliittiseen puheeseen Nicolas Sarkozy. Myös Front Nationalen Marine Le Penille on luontevaa sinutella esimerkiksi toimittajia. Tällä tuotetaan ennen kaikkea läheisyyttä, joka on tyypillistä poliittiselle tai populistiselle johtajuudelle.

Eräs Segovia Lacosten kysymys jää leijumaan ilmaan, kun kerron, että Suomessa oli naispresidentti 2000-luvulla. ”Onko hänestä tehty diskurssianalyysejä? Mitä sanoja hän käytti? Millainen on hänen feminiininen eetoksensa? Tuottiko hän puheillaan uuden tyyppistä poliittista johtajuutta?

Kirjoittaja VTM, FM Laura Parkkinen on jatko-opiskelija ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Pienenä Laura halusi karjakoksi, mutta nyt Laura tekee väitöskirjaa populismista kommunikaationa. Laura on erityisesti kiinnostunut poliittisesta retoriikasta, Ranskan nykypolitiikasta, Marine Le Penistä, nationalismista, ranskalaisesta politiikan tutkimuksesta, Chavezista ja äärioikeiston naisista.

One thought on “Michelle, Dilma, Christina ja Tarja – feminiininen ethos ja populismi

  1. Mielenkiintoista. Etelä-Amerikassa on ja on ollut varmaan naispresidenttejä enemmän kuin missään muussa maanosassa. Meille valmistui juuri Christine de Kirchneristä piirretyistä pilakuvista tehty mielenkiintoinen gradu, mutta se on vasta tarkastuksessa, ei vielä verkossa nähtävillä.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s