Metaforat ja “ydin” Timo Soinin plokissa

SONY DSC

Timo Soini Porin raviradalla.

Metaforilla myydään tietynlaista maailmankuvaa. Timo Soinin kielessä huomio kiinnittyy runsaisiin metaforiin. Metafora voidaan yleisesti määritellä vertaukseen  perustuvaksi lausekuvioksi, jossa sanaa tai lausetta käytetään kuvaamaan toista, kuin mitä se tavanomaisesti kuvaa. Huomiota on kiinnitetty tapaan, jolla metaforat ohjaavat ajatteluamme. Metaforilla myydään tietynlaista maailmankuvaa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Pekka Himanen ja hänen käyttämänsä sana “kohtaamisyhteiskunta” tahi pakolaisista tai maahanmuuttajista puhuttaessa luonnonkatastrofisanat kuten “tulva” tai “aalto”. Viimeisenä Juha Sipilä on käyttänyt ilmaisua “alentunut rahoituskyky” yliopistoista puhuttaessa. Tämä tuo erilaisen mielikuvan kuin vaikkapa “heikentyneet rahavarat”, mutta luontaa taustansa yritysmaailmasta.

   EU jätti, otti ja petti

Timo Soini puhuu EU:sta erityisin vertauksin. Kun se “otti, jätti, petti”, kyse on ikäänkuin avioliitosta ja petollisesta puolisosta, joka purki sopimuksen. Soini puhuu myös Eurostoliitosta ja siitä, että “EU on minulle sellainen ilon ja riemun lähde kuin Neuvostoliitto konsanaan.” Kun “EU sortuu kuin Baabelin torni”, verrataan sitä Raamattuun. Vastustajien käyttäytyminenkin voidaan linkittää Raamattuun.  “Jutalle (Jutta Urpilainen) tuli parku kuin Jerusalemissa.” Jotkut Soinin metaforista ovat niin hämäriä, että niiden alkuperäinen tarkoitus jää epäselväksi. Populistinen kielenkäyttö on tulvillaan metaforia: Jean-Marie Le Pen käytti EU:sta puhuttaessa erityisesti sairausmetaforia (mätä, paise, rutto) sekä raamatullisia metaforia.

Metaforien lisäksi Soinin blogissa keskeiseksi nousee “ytimen käsite”. Sanaa ydin on käytetty usein vuosina 2008-2016 mutta mitä se todella tarkoittaa? Mikä on kaiken ydin? Ytimellä tarkoitetaan eri asioita.

“Lapin kierros oli täydellinen menestys. Raaka työ on tarpeen. Ne , jotka                             eivät kestä leikkiä, putoavat. Ydin kestää. Tämä puolue on parhaimmillaan kansan keskuudessa ei kabineteissa. “(24.1. 2016)

Huomattavaa on että useat Soinin käyttämät adjektiivit ovat muokkautuneet lehtikieleen, erityisesti iltapäivälehtien otsikkoihin. Tällaisiä ovat esimerksi “raaka” ja “raju”, joita Soini käyttää välillä kuvaamaan itseään (raju, rosoinen) tai Perussuomalaisten asemaa. Syntyy kuva erityisen kovasta taistelusta ja jännitteisestä kentästä, jopa sodasta.

Voidaan sanoa, että populistin on oltava taitava käyttämään mielikuvia ja saamaan todellisuus näyttämään halutulta.

Lakoff, George: Metaphoras we live by. 1980.

 

Kirjoittaja VTM, FM Laura Parkkinen on jatko-opiskelija ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Pienenä Laura halusi karjakoksi, mutta nyt Laura tekee väitöskirjaa populismista kommunikaationa. Laura on erityisesti kiinnostunut poliittisesta retoriikasta, Ranskan nykypolitiikasta, Marine Le Penistä, nationalismista, ranskalaisesta politiikan tutkimuksesta, Chavezista ja äärioikeiston naisist

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s