LTI Lingua Tertii Imperii, La langue de troisieme Reich – Kolmannen valtakunnan retoriikka ja myrkylliset sanat

 

Berliner_Gedenktafel_Dorotheenstr_1_(Mitte)_Victor_Klemperer.jpg

Victor Klempererin muistolaatta Berliinissä.

Mitä tarkoittaa “diffamieren”? Millaista kieltä käytettiin kolmannen valtakunnan synnyinilmoituksissa tai kuolinilmoituksissa? Miksi natsit suosivat erityisesti neologismeja? Saksalainen kielititieteilijä Victor Klemperer analysoi muistiinpanoissaan kolmannen valtakunnan retoriikkaa ja painottaa kielen merkitystä kolmannen valtakunnan nousussa. Kieli ylettyi myös kuolinilmoituksiin, joissa ilmoitettiin sotilasarvo ja usko Führeriin.

Victor Klemperer oli saksalainen kielitieteilijä ja professori, joka menetti yliopistollisen virkansa natsien valtaannousun myötä ja työskenteli sittemmin tehtaassa. Sodan päätyttyä hän palasi Dresdeniin. Hän kirjoitti vuosina 1933-1934 muistikirjan LTI (Lingua Tertii Imperii) – La langue de troisieme Reich, joka sisältää merkintöjä natsien käyttämästä kielestä. Aineistonaan hän on käyttänyt esimerkiksi Adolf Hitlerin radiopuheita, keskusteluja, esitteitä, synnyinilmoituksia, kuolinilmoituksia ja kirjoja. Sekä Klemperer että muistikirja selvisivät sodasta. Saksaksi se julkaistiin vuonna 1947. Klemperer kuvaa elävästi kielen rytmiä ja toistoa, jota hän kuunteli.

Sanat kuin arsenikkia

Usea natsien käyttämä ilmaus jäi pysyvästi saksan kieleen, vaikka sodan jälkeen Göringstrasset ja Hitler Alleet muuttivat nimensä. Klemperer kiinnitti esimerkiksi huomiota sellaisiin ilmauksiin kuin “charakterlich”, joka jäi kieleen toisen maailmansodan päätyttyä. Klempererin mukaan usea “myrkyllinen” sana jäi elämään sodan jälkeen. Ne ovat hänen mukaansa kuin arsenikkia, niitä voi ottaa pieninä annoksina, eikä vaikutusta huomaa. Sitten yhtäkkiä niiden myrkyllinen vaikutus leviää.

Victor Klempererin mukaan natsit eivät juuri uudistaneet saksan kieltä, vaan käyttivät vanhahtavia saksalaisia ilmauksia. Yksi tälläinen ilmaisu on ewig. Kolmas valtakunta omaksui joitain ulkolaisperäisiä ilmauksia kuten diffamieren (schlechtmachen). Diffamieren oli Hitlerin usein käyttämä sana, jonka merkityksen vain harva tunsi. Mitä sillä tarkoitettiin? Sen synonyymi slechtmachen oli huomattavasti voimakkaampi. Kolmannen valtakunnan kielessä oli useita lyhenteitä kuten “Knif” (Kommt nicht in frage), jotka olivat peräisin berliiniläismurteesta. Se mitä kolmas valtakunta teki laajemmin kielelle, oli sanojen painoarvon muuttuminen. Niihin tuli selkeä arvolataus.

Volkskörper ja ylpeä ilo

Eräs erityinen Hitlerin käyttämä kielellisten ilmausten ryhmä ovat erilaiset ruumillisuuteen ja urheiluun liittyvät ilmaukset kuten Volkskörper (corps du peuple). Synnyinilmoituksissa puhuttiin “joie fière” (ylpeästä ilosta). Kuolinilmoituksissa taas “Il est mort avec une inébranlable dans son Führer”. Führer oli siis Luojan tilalla, kaikkivaltias, johon uskottiin.

Klempererin kirja LTI on ennen kaikkea muistikirja, mutta kuten ranskankielisen teoksen Alain Brossatin jälkisanat osoittavat, kantautuu sen painoarvo nykypäivään ja sen kritiikkiin sekä osoittaa erilaisten sanojen painoarvon. Useita natsien käyttämiä ilmaisuja jäi pysyvästi saksan kieleen. Euroopassa, jossa antisemitismi nousee uudelleen, kirjaa luetaan yhä uudestaan. Erityiseksi sen nostaa sen omakohtaisuus.

Victor Klemperer (s.1881) kuoli Dresdenissä vuonna 1960. Hän oli koko elämänsä ajan tarkkailija, havainnoja ja ulkopuolinen. Juutalaistaustaisena rabbin poikana hän kääntyi kristinuskoon 21-vuotiaana, tuolloin kääntymisen tarkoitus oli ennen kaikkea varmistaa ura tai yliopistollinen virka. Hän analysoi kautta linjan muistiinpanoissaan ennen kaikkea Saksaa ja saksalaisuutta. Sodan jälkeen hän palasi Dresdeniin, jossa hän toimi mm. Itä-Saksan politiikassa. Vuonna 1996 kaikki päiväkirjat julkaistiin Saksassa. Niiden pohjalta esitettiin 1999 tv-sarja “Klemperer – Ein Leben in Deutschland”. Päiväkirjat kuuluvat saksan kielen ja Saksan historian avainteoksiin.

Klemperer, Victor: LTI – la langue du IIIeme Reich. Agora editions. Albin Michel. Paris 1996.

Kirjoittaja VTM, FM Laura Parkkinen on jatko-opiskelija ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Pienenä Laura halusi karjakoksi, mutta nyt Laura tekee väitöskirjaa populismista kommunikaationa. Laura on erityisesti kiinnostunut poliittisesta retoriikasta, Ranskan nykypolitiikasta, Marine Le Penistä, nationalismista, ranskalaisesta politiikan tutkimuksesta, Chavezista ja äärioikeiston naisista

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s