Naispopulisti, feminismi ja normalisoituminen

A-studion pakolaiskeskustelussa 28.8 Laura Huhtasaari (PS) hymyilee vastapuolelle ja ojentaa opettajatarmaisesti etusormea Paavo Arhinmäelle. ”Saat kohta puheenvuoron”, hän nyökkää. Kamera näyttää usein Huhtasaaren korkeat korot. Hän ei provosoidu, vaan on levollinen ja kaartaa ikävät kysymykset.

Syyskuun Gloriassa Huhtasaari esiintyi muiden nuorten kansanedustajien kanssa kertoen tyylistään, ja kertoi että hänen lempivaatemerkkejään ovat Tara Jarmon ja Marimekko. Satakunnan Kansassa hän kertoi näkemyksiään pakolaispolitiikasta.

Onko muukalaisvastaisuus hyväksyttävämpää, kun se tulee naisen suusta? Näin kysyivät nuoret journalistit 2012 ranskalaisessa ohjelmassa, joka on herättänyt laajaa huomiota. Ranskan television TV5:n kolmen nuoren ranskalaisen journalistiopiskelijan (ohjelmassa esitellään toimittajien taustat, jotka ovat monikulttuurisia) projekti “Populisme au feminin” selvitti sitä, miksi eurooppalaisen äärioikeiston keulakuvat ovat naisia. Ja vielä vaaleita, kauniita naisia. Dokumentti on hieman epätasainen ja kärsii naivismista, mutta se tuo esiin sen, että äärioikeistolla ja populismilla on keulakuvinaan hätkähdyttävän samankaltaisia nuorehkoja, koulutettuja naisia ympäri Eurooppaa. Tässä yhteydessä ei Perussuomalaisia rinnasteta eurooppalaiseen äärioikeistoon, vaan tarkastellaan populismin kommunikaatiota ja yhteneväisyyksiä.

Islam turvallisuusuhkana

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari, Sveitsin Kansanpuolueen Cecile Amaudruz, Front Nationalen Marine Le Pen ja Marion Marechal Le Pen ovat kaikki ovat nuorehkoja, miellyttävästi käyttäytyviä naisia, jotka hallitsevat hyvin mediatilaa. Kaikilla on korkeakoulututkinto, Huhtasaari on erityisopettaja ja aineenopettaja, muut juristeja. Vlaams Belang -puolueen Anke van dermeesch, vuoden 1991 Miss Belgia, sanoo ääneen sen, mitä dokumenttiprojekti osoittaa ja alleviivaa ehkä hivenen voimakkaasti: “Katsokaa minua, olenko minä jotenkin ääriryhmän edustaja? Minä olen normaali, ystävällinen.

Nämä naiset esittävät islamin ennen kaikkea turvallisuusuhkana. He vetoavat Marine Le Penin tavoin äitiyteensä. ”Äitinä minä haluan suojella teitä islamin hyökyaallolta”, Marine Le Pen sanoo. Ohjelmassa puheenvuoro annetaan populistien ja tutkijoiden lisäksi myös nuorille militanteille, jotka kertovat äärioikeiston nuorien keulakuvien olevan heidän esikuviaan. Nuoret naiset ovat menestyneitä, itsevarmoja ja fotogeneettisiä ja militantit opiskelevat esimerkiksi arvostetussa Pariisin Science Possa tai kauppakorkeakouluissa.

Globalisaatio ja islam

Maineikas äärioikeiston ja erityisesti Front Nationalin tutkija Nonna Mayer analysoi sitä, miksi naiset ovat hyviä äärioikeiston keulakuvia. Hän huomauttaa, että nämä naiset leikkivät feminiineillä stereotypioilla, kuten vaaleilla pitkillä hiuksilla. Populismiin kuuluu median käyttö ja siinä naiset ovat taitavia. Mistä rinnakkainen ilmiö kaikkialla, miksi juuri nyt ? Miksi Marine Le Pen kertoo toisaalla yksityiselämästään ja vaatekaapistaan (trikolorin värien lisäksi hänellä on vadelman, framboise, värinen bleiseri ja hän penkoo mielellään outleteissä)?

Mayerin mukaan kyse on globalisaatiosta. Lisäksi naiset ovat omiaan vastustamaan islamia, joka esitetään naisvihamielisenä. Feminismi on näille naisille kuin à la carte, josta voidaan ottaa haluttu. ”He eivät jaa meidän arvojamme”, sanoo Marine Le Pen ja viittaa islamilaiseen huntuun. Sen sijaan hän ei juuri puhu tasa-arvosta. Tutkija Mayerin mukaan naispopulistien diskurssissa islaminuskoiset tai juutalaiset eivät jaa heidän arvojaan eivätkä hyväksy naisia. Kun Marine Le Pen hyökkää musliminaisten huivia vastaan, hän vetoaa virallisesti maallistumiseen, laicite- periaatteeseen ja feminismiin. Käytännössä kyse on nationalismista. Feminismiä siis käytetään kansallisen edun puolustamiseen. Vaikka feminismiä käytetäänkin aseena, se korostaa samalla sukupuolieroja, ikään kuin luonnolliseen jakoon liittyvänä

Vanha aate, kauniimmat kääreet

Naiset osaavat ottaa tilan, puolustaa äitiyttä ja vastustavat pakolaisuutta. Huhtasaaren tausta aineenopettajana on hyvä sikäli, että hän pystyy osoittamaan oikean ja väärän ja ojentamaan. Naispopulisti esiintyykin usein opettajatarmaisesti. Ranskassa on puhuttu ilmiöstä dediabolisation, eli pirunkarkoittaminen. Se tarkoittaa normalisoitumista, sitä, että populismi on lähestynyt keskiluokkaa ja valtavirtaa. Tällöin keulakuvaksi sopii nainen, jonka suuhun voidaan laittaa kovempia sanoja. Mayer esittää, että kyseessä on semanttinen temppu, esimerkiksi Front Nationalin kohdalla vanha aate on kääritty kauniimpiin kääreisiin.

Kirjoittaja VTM, FM Laura Parkkinen on jatko-opiskelija ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Pienenä Laura halusi karjakoksi, mutta nyt Laura tekee väitöskirjaa populismista kommunikaationa. Laura on erityisesti kiinnostunut poliittisesta retoriikasta, Ranskan nykypolitiikasta, Marine Le Penistä, nationalismista, ranskalaisesta politiikan tutkimuksesta, Chavezista ja äärioikeiston naisista.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s